Lavatarhan alku

Polun valmistumisen jälkeen katse alkoi kääntyä seuraavaan projektiin. Tavoitteena oli saada portin läheisyyteen näyttävä istutusalue, joka pehmentäisi kivipolkua ja toisi väriä pihalle koko kasvukauden ajaksi.

Ajatus lavatarhasta on syntynyt jo ennen kuin meistä tuli palstalaisia. Jossain vaiheessa kasvatin tomaatteja lasitetulla parvekkeella. Oli ihanaa syödä omia tomaatteja, mutta siitä tahmeasta sotkusta, jonka ne parvekkeelle aiheuttivat, en pitänyt.

Kun kulkuväylä alkoi hahmottua, kävi nopeasti selväksi, että sen ympärille tarvitaan myös istutuksia. Muuten kokonaisuus jäisi hieman keskeneräisen näköiseksi.

Ensin piti kuitenkin hankkia puutavaraa. En osannut arvioida puun menekkiä saati tietää, minkä kokoisia laatikoista lopulta tulisi. Puutkaan eivät mahtuneet (tietenkään) pieneen autooni, joten ne piti katkaista puolesta välistä. Onneksi tällaista palvelua on saatavilla ainakin STARKilla. K-Raudasta en vielä tiedä. Bauhausissa nauroivat ja sanoivat: ”Tuossa on käsisaha.”

No, puut saatiin mökille pätkittyinä, ja hymy oli herkässä.

Lankkuja kertyi melkoinen pino, mutta tällä kertaa projekti oli huomattavasti kevyempi kuin polun rakentaminen. Ratkaisin laatikoiden teon yksinkertaisesti yhdellä mitalla: jokainen lauta katkaistiin 70 sentin kohdalta, ja loput palat löysivät paikkansa sen mukaan. Sen jälkeen edessä oli lähinnä poraamista ja ruuvien pyörittelyä.

Kaivamisen, murskeen lapioimisen ja liuskekivien siirtelyn jälkeen pelkkä mittaaminen, sahaaminen ja ruuvaaminen tuntuivat melkein lomailulta.

Ensimmäinen laatikko valmistui yllättävän nopeasti. Tässä vaiheessa alkoi jo hahmottua, miltä valmis kokonaisuus voisi näyttää. Ei mikään ruusu, mutta minulle kelpaa perunakin oikein hyvin. 🙂

Ensimmäisen laatikon valmistuttua oli helppo nähdä, miten lavatarha alkaa vähitellen muodostua osaksi pihan kokonaisuutta.

Tarkoitus on rakentaa alueesta vähitellen kukkiva kokonaisuus, joka kehystää polkua ja tuo pihalle lisää kerroksellisuutta. Kasvivalinnat ovat vielä osittain avoinna, mutta visio alkaa vähitellen tarkentua.

Tällä hetkellä laatikot näyttävät vielä varsin vaatimattomilta, mutta kokemuksesta tiedän, että monet projektit näyttävät parhaimmilta juuri tässä vaiheessa – silloin, kun näkee ensimmäistä kertaa suunnitelman alkavan muuttua todellisuudeksi.

Tämä on vasta alkua.

Seuraavaksi laatikot täytetään kaikella mahdollisella maatuvalla materiaalilla, mitä palstalta löytyy. Sen jälkeen vuoroon tulevat mullat, kasvit ja ne lukemattomat ideat, joita on tullut kerättyä talteen pitkin kevättä.

Katsotaan sitten muutaman vuoden päästä, kuinka paljon tästä visiosta lopulta toteutui.

Nyt lavoja on vasta kaksi, mutta haluan niitä ainakin neljä. Tarkoitus on maalata lavat samalla värillä, jolla tuleva aitta, uudistunut mökki ja portti aikanaan maalataan. Väri on meille jo täysin selvä, mutta uskon, että moni saattaa hieman järkyttyä kuullessaan, mitä täällä oikein suunnitellaan.

Haluan yhteen lavatarhaan pylväät sekä tomaattia ja basilikaa. Toiseen tulee verkko, kurkkua ja tilliä. Lisäksi haluan kasvattaa herneitä ja tuoksuherneitä. Loput pitää vielä miettiä.

Meillä on yksi selkeä tavoite: pihalla kasvatetaan vain sellaisia syötäviä, joita oikeasti syömme mielellämme. Tarkoitus ei ole täyttää pakastinta väkisin tai syödä jotakin vain siksi, että sitä sattuu kasvamaan omalla pihalla.

Mutta palataan asiaan, kun suunnitelmat ovat taas hieman pidemmällä.

Mrs P