Kaupanteko

Kaupanteko sinetöi Mökki 313 -projektin alun. Tammikuinen tapaaminen Tampereen Amurissa johti hetkeen, jossa vanha siirtolapuutarhamökki vaihtoi omistajaa ja haave mökin kunnostamisesta alkoi muuttua todeksi. Tässä kirjoituksessa pysähdytään kaupanteon hetkeen, odotteluun ja siihen, miltä tuntuu astua ensimmäistä kertaa palstan omistajaksi.

Olimme sopineet tapaamisen tammikuiselle lauantaille Tampereen Amurin Helmeen – ihanaan, vanhaan perinteiseen kahvilaan Amurin museokorttelissa. Valitettavasti tapaaminen siirtyi päivällä. Huonoina odottajina ja melko kärsimättöminä ihmisinä tämä koko prosessi on tuntunut pitkältä ja paikoin kiviseltä.

Sunnuntaiaamuna olimme hereillä jo varhain. Kävimme aamusta koirien kanssa tunnin kävelyllä. Kun huomasimme, että aikaa oli yhä tapettavana, suuntasimme vielä kuntosalille. Siellä aikamme huhkittuamme pääsimme ansaitulle lounaalle – ja vihdoin kello alkoi lähestyä kaupantekoa.

Oli mukava päästä käymään Amurin Helmessä. Asumme melko lähellä, mutta jostain syystä emme olleet koskaan aiemmin poikenneet sinne. Nyt paikka tuntui heti sopivalta hetkeen.

Istahdimme alas, keskustelimme, luimme ja täytimme kauppakirjat, etsimme todistajat ja lopulta raha vaihtoi omistajaa. Siinä se tapahtui.

Hetkeen jäi erityinen tunnelma, kun naapuripöydästä eräs lady huikkasi:

“Anteeksi, en voinut olla kuulematta – minne päin siirtolapuutarhaa olette tulossa?”

Selvisi, että hänen mökkinsä on samalla kadulla, vain muutaman mökin päässä. Se tuntui yllättävän hyvältä. Ehkä palstanaapureista löytyykin omanhenkisiä ihmisiä. Ajatus tuntui heti lohdulliselta ja ilahduttavalta.

t. Mrs P
aito palstan omistaja