Kaupanteon jälkeen ajoimme koirien kanssa Nekalaan ja avasimme mökin oven ensimmäistä kertaa omistajina. Jännitys, helpotus hajuttomuudesta ja todellisuus märästä tammikuisesta mökistä osuivat vastakkain. Edessä on purkamista, mittailua ja suuria suunnitelmia – tästä alkaa matka kohti toimivaa ja omannäköistä siirtolapuutarhamökkiä.
Kaupanteko sinetöi Mökki 313 -projektin alun. Tammikuinen tapaaminen Tampereen Amurissa johti hetkeen, jossa vanha siirtolapuutarhamökki vaihtoi omistajaa ja haave mökin kunnostamisesta alkoi muuttua todeksi. Tässä kirjoituksessa pysähdytään kaupanteon hetkeen, odotteluun ja siihen, miltä tuntuu astua ensimmäistä kertaa palstan omistajaksi.
Odottelun ja haaveilun rinnalla Mökki 313 -projekti etenee konkreettisiksi suunnitelmiksi. Tässä kirjoituksessa käyn läpi mökin noston vaihtoehtoja, kunnostuksen alustavaa budjettia sekä ensimmäisiä päätöksiä, jotka ohjaavat vanhan siirtolapuutarhamökin remonttia ja tulevaa ilmettä.
Ajatus omasta siirtolapuutarhamökistä kypsyi vuosien aikana haaveilusta päätökseksi. Tässä kirjoituksessa kerron, miten mökin etsintä Tampereella johti lopulta Nekalaan, miksi siirtolapuutarhamökki tuntui järkevämmältä vaihtoehdolta kuin mökki metsässä tai järven rannalla – ja miten Palsta 313 löytyi lähes sattumalta.